Masennus

Masentunut potilas.

Masentunut käsitettä käytetään usein arkikielessä kuvastamaan väsymystä, vähentynyttä mielenkiitoa tai mielihyvää ja yleistä alakuloisuutta. Näitä oireita ilmenee varmasti jokaisella ihmisellä jossain vaiheessa elämäänsä, mutta ne ovat vain lyhytaikaisia ja ohimeneviä. 

https://www.google.fi/search?q=masennus&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjZv4_qzJDWAhUmQZoKHTKbD9IQ_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgdii=7vZ_HLNyEnwx5M:&imgrc=Jmg05zC27HzPRM:

Diagnosoituun masennukseen sairastuu kuitenkin joka viides suomalainen elämänsä aikana ja yli puolella heistä sairaus uusiutuu. Naisten sairastuminen masennukseen on yleisempää kuin miehillä. (Mielenterveystalo.)

Masennuksen aiheuttajana voi olla henkilöstä riippuen monia eri syitä. Henkilön lapsuus, tunne-ajattelu, minäkuva ja itsetunto, luonne, kriisi tai trauma, perimä ja monet muut syyt voivat laukaista masennuksen. Usein masennuksen syynä on läheisen ihmisen menetys, perhe-/parisuhderistiriidat, työpaikan menetys tai syrjäytyminen. Masennus saattaa olla myös osa toista sairautta, kuten skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Aivotutkimuksista on saatu viitteitä, että masentuneen hermovälityksessä on poikkeavuutta verrattuna terveen ihmisen hermovälitykseen. (Masennusinfo, Duodecim, Mielenterveystalo.)

Masennusdiagnoosin edellytyksenä on, että alla olevat oireet kestävät yli kaksi viikkoa:

1. Masentunut mieliala

2. Kiinnostuksen tai mielihyvän aleneminen sellaisia asioita kohtaan, joista potilas on aikaisemmin ollut kiinnostunut.

3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys

Lisäksi masennusdiagnoosiin liittyy seuraavia oireita, jotka ovat kestäneet yli 2 viikkoa. Painon nousu/lasku, unihäiriöt, pitkittynyt kipuilu, ahdistuneisuuteen liittyvät fyysiset oireet (hikoilu, vapina, sydämentykyttely, hengenahdistus) ja ärtyisyys, kuolemaan liittyvät mielikuvat ja itsemurha-ajatukset.

(Duodecim, THL.) 

Nuoren depressio-oireiden seulontaan on kehitelty testi, jonka nuori täyttää itse esimerkiksi vastaanottotilanteessa. BDI 21 -MASENNUSKYSELY löytyy linkistä sivulta 32. https://www.thl.fi/documents/10531/104889/Opas%202009%205.pdf

https://www.google.fi/search?q=masennus&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjZv4_qzJDWAhUmQZoKHTKbD9IQ_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=eP2x637ciaM_aM:

Masennuksen hoito

Mitä vaikeampi masennus on, sitä kauemmin toipuminen kestää. Toipumisen kesto on myös kiinni henkilöstä itsestään ja hänen motivoitumisestaan hoitoon. Toipumista hidastavia/estäviä tekijöitä on liiallinen alkoholinkäyttö, hoidon laiminlyöminen tai keskeyttäminen. Laiminlyömistä ja keskeyttämistä tapahtuu etenkin lääkehoidon kanssa, kun potilas kokee itsensä oireettomaksi, tai tuntee lääkityksestään olevan pelkkää haittaa. (Masennusinfo.)

https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=pink+pill&oq=pink+pill&gs_l=psy-ab.3..0i19k1l4.10193.13318.0.13477.23.14.1.0.0.0.76.919.14.14.0....0...1.1.64.psy-ab..12.10.595.0..0j0i67k1j0i10k1.s3lYJBGMBuA#imgrc=cdXR1ffQ1TOD4M:

Potilaan hoidon onnistumisen kannalta onkin välttämätöntä, että hän ymmärtää hoidon tavoitteet ja noudattaa annettuja ohjeita ja lääkitystä. Masennusta hoidetaan lääkehoidon lisäksi myös mm. terapioilla/keskustelemalla ja sähköhoidoilla. Mitä vaikeampi masennuson, sitä tärkeämmässä roolissa lääkehoito on parantumisen kannalta. Vakavasti masentunut täytyisi ain saada hoidon piiriin. Nykyisin masennuslääkkeitä on useita erilaisia, mutta tavallisimpia masennuslääkkeitä ovat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet). (Duodecim, Mielenterveyshoitotyö.)

Jokaisen potilaan kohdalla tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Masennusta hoidettaessa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, itsemurhavaara, mahdolliset aiemmat hoidot, monihäiriöisyys, somaattinen terveydentila ja potilaan omat toiveet. Luottamuksellinen ja toimiva yhteistyösuhde, sekä hoidon jatkuvuus ovat erittäin tärkeitä. Joskus masentunut voi olla menettänyt toimintakykynsä lähes kokonaan ja hoito aloitetaan pienin askelin arkisten asioiden konkreettisesta opettelusta (peseytyminen, pukeutuminen, syöminen yms.). (Mielenterveyshoitotyö.)

Hoidon avainasioita: vuorokausirytmin normalisoituminen, kannustaminen ja tukeminen, toivottomuuden lievittittäminen, mielekkään tekemisen löytäminen, fyysinen aktiivisuus, toivon herättäminen, aika, luottamus, potilaan iteymmärryksen lisääminen.

Masentuneelle tai äkilliseen kriisiin joutuneelle tarjotaan paljon terapiaa, vertaistukea, kriisipuhelimia ja nettisivuja. Alla esimerkki:

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua

Masennuksen ennaltaehkäisy

Fyysinen aktiivisuus on tutkitusti tuottanut monia positiivisia vaikutuksia fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveydelle. Masennusta sairastaville suositellaan säännöllistä liikuntaa ja on myös tutkittua näyttöä siitä, että liikunta vähentää masennuksen uusiutumisen riskiä. Jo pienestä kävelylenkistä voi olla apua. (Mielenterveyshoitotyö.) 

Suomen mielenterveysseuran mukaan uusien masennusten määrä olisi mahdollista puolittaa, sillä keinot masennuksen ennaltaehkäisyyn ovat tiedossa. Varhainen puuttuminen työpaikoilla ja kouluissa, kaupunkisuunnittelu fyysisen aktiivisuuden mahdollistamiseksi, terveiden elintapojen tukminen, sekä alkoholin saannin rajoittaminen edesauttaisivat asiaa. 

Toteampa vielä tähän loppuun, että jos masennus saataisiin kitkettyä minimiin jollakin helpolla keinolla, sen keksijästä tulisi aikamoisen rikas! Masennus kun on WHO:n mukaan maailman suurin terveysuhka...

Lähteet

Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Lääkärilehti 2009. WHO: Masennus on maailman suurin terveysuhka. 

http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/who-masennus-maailman-suurin-terveysuhka/

Suomen mielenterveysseura. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/masennus-suurelta-osin-ehk%C3%A4ist%C3%A4viss%C3%A4

Masennusinfo. http://masennusinfo.fi/masennus/Sairastuminen_on_useiden_tekijoiden_summa

Huttunen, Matti 2016. Terveyskirjasto Duodecim. Masennus. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00389#s1 ja http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00039

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Masennus. Päivitetty 9.7.2015. https://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen/time-out-aikalisa-elama-raiteilleen/aikalisaohjaajien-materiaalipaketti/mielenterveys/masennus