Psykoedukaatio

Psykoedukaatio

Psykoedukaatio lyhyesti= Potilaan ja hänen perheensä, sekä hoitavan tahon ammattialisten kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyritään etsimän ratkaisua potilaan ja perheen ongelmiin (Mielenterveyshoitotyö s.187, Mielenterveystalo).

Psykoedukatiivinen perhehoitotyö lähti liikkeelle tutkimustuloksista, joissa todettiin perheen ilmapiirin vaikuttavan potilaan ennusteeseen. Potilaan sairauden uusiutumisen riski oli suurempi perheissä, joissa oli korostunut tunneilmapiiri. Korostuneella tunneilmapiirillä tarkoitetaan kriittisyyttä, ylihuolehtivaisuutta ja vihamielisyyden korostumista perheen vuorovaikutuksessa.

Tässä linkki englanninkieliseen selvennykseen aiheesta ”korostunut ilmapiiri” (high expressed emotion/high EE): http://www.schizophrenia.com/family/expressed.htm

 (https://www.google.fi/search?q=perhe&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj7koWQjv3VAhXkdpoKHbLMAZQQ_AUICigB&biw=1366&bih=589#imgrc=EKlRNXWMDh47DM:)

Psykoedukaatiosta on paljon tutkimuksellista näyttöä, joten sen käyttö on perusteltua monessa ammattiryhmässä. Sitä käytetään mielenterveystyössä erityisesti psykoosi- ja skitsofreniapotilaiden hoidossa ja nykyään myös muiden vaikeiden mielenterveydellisten häiriöiden hoitokeinona. (Mielenterveyshoitotyö s.187, Duodecim, Käypähoito.) Duodecimin mukaan psykoedukaatio on yksi vaikuttavimmiksi osoitetuista hoitokeinoista Psykoosin hoidossa yhdistettynä etenkin perhehoitotyöhön. Psykoedukatiivisen työskentelyn taustalla on ajatus, että sairauden kulkuun voidaan vaikuttaa, kun potilaan ja perheenjäsenten kanssa työskennellään yhdessä. Työskentelyn painopiste pidetään nykyisyydessä ja tulevaisuudessa, menneisyyden ja sairastumisen syyn etsimisen sijaan. (Mielenterveyshoitotyö s.187-188.)

Hoitotyö voi tapahtua ryhmä- ja kurssimuotoisena, hoitajan ja potilaan välisenä yhteistyönä, tai perheen/usean perheen välisenä ryhmätyöskentelynä. Psykoedukaation taustalla on kognitiivis-behavioraalinen lähestymistapa ja hoitona käytetään erityisesti vuorovaikutuksellista keskustelua esimerkiksi vertaistuen avulla. Käytännössä psykoedukatiivisessa työskentelyssä potilas, sekä hänen läheisensä saavat tietoa sairaudesta ja sen oireista, selviytymiskeinoista, toipumisesta ja toipumisen tavoista. Tavoitteena on potilaan ja perheen terveyden lisääminen, elämänlaadun parantaminen ja tunne elämänhallinnasta. Tavoitteiden täyttymistä varten on tärkeää opetella tuntemaan sairaus ja tunnistamaan varomerkkejä mahdollisesta sairauden uusiutumisista (esim. psykoosi, kaksisuuntainen mielialahäiriö). Potilaan ja perheen kanssa opetellaan myös kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä tehdään kriisi- ja toimintasuunnitelma tulevaisuutta varten. Näiden avulla pyritään vähentämään perheen sisäistä, sekä potilaan henkistä kuormitusta ja stressiä. (Mielenterveyshoitotyö s.189, 195-196, Duodecim.)

Mielenterveyshoitotyön menetelmistä kopioitu lista tiedoista, joita potilaalle ja hänen perheelleen tulisi antaa psykoedukatiivisessä hoidossa (s.189-190):

-         potilaan sairauden luonne

-         haavoittuvuus-stressimalli

-         hoito- ja tukimahdollisuudet

-         potilaan oikeudet

-         toipumista edistävät tekijät

-         mahdollinen lääkitys

-         uusiutumisen varhaiset merkit

-         sairauden uusiutumista laukaisevat tekijät

-         tulevaisuudennäkymät

-         hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävät tekijät         

    

     Haavoittuvuus-stressimalli on hyvä tapa tarkastella henkilön fyysisiä ja psyykkisiä häiriötä ja sairauksia. Alla olevalla videolla selitetään, kuinka mallia hyödynnetään erilaisissa tilanteissa.

https://www.youtube.com/watch?v=p_GA0yOI-A4

Lähteet:
Duodecim. <http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/20/duo11273>. Luettu 29.8.2017.

Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Käypähoito. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050>. Luettu 29.8.2017.

Mielenterveystalo. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/oireenhallinta.aspx>. Luettu 29.8.2017.