Siirry pääsisältöön

Psykoedukaatio

Psykoedukaatio

Psykoedukaatio lyhyesti= Potilaan ja hänen perheensä, sekä hoitavan tahon ammattialisten kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyritään etsimän ratkaisua potilaan ja perheen ongelmiin (Mielenterveyshoitotyö s.187, Mielenterveystalo).

Psykoedukatiivinen perhehoitotyö lähti liikkeelle tutkimustuloksista, joissa todettiin perheen ilmapiirin vaikuttavan potilaan ennusteeseen. Potilaan sairauden uusiutumisen riski oli suurempi perheissä, joissa oli korostunut tunneilmapiiri. Korostuneella tunneilmapiirillä tarkoitetaan kriittisyyttä, ylihuolehtivaisuutta ja vihamielisyyden korostumista perheen vuorovaikutuksessa.

Tässä linkki englanninkieliseen selvennykseen aiheesta ”korostunut ilmapiiri” (high expressed emotion/high EE): http://www.schizophrenia.com/family/expressed.htm

Kuvahaun tulos haulle perhe (https://www.google.fi/search?q=perhe&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj7koWQjv3VAhXkdpoKHbLMAZQQ_AUICigB&biw=1366&bih=589#imgrc=EKlRNXWMDh47DM:)

Psykoedukaatiosta on paljon tutkimuksellista näyttöä, joten sen käyttö on perusteltua monessa ammattiryhmässä. Sitä käytetään mielenterveystyössä erityisesti psykoosi- ja skitsofreniapotilaiden hoidossa ja nykyään myös muiden vaikeiden mielenterveydellisten häiriöiden hoitokeinona. (Mielenterveyshoitotyö s.187, Duodecim, Käypähoito.) Duodecimin mukaan psykoedukaatio on yksi vaikuttavimmiksi osoitetuista hoitokeinoista Psykoosin hoidossa yhdistettynä etenkin perhehoitotyöhön. Psykoedukatiivisen työskentelyn taustalla on ajatus, että sairauden kulkuun voidaan vaikuttaa, kun potilaan ja perheenjäsenten kanssa työskennellään yhdessä. Työskentelyn painopiste pidetään nykyisyydessä ja tulevaisuudessa, menneisyyden ja sairastumisen syyn etsimisen sijaan. (Mielenterveyshoitotyö s.187-188.)

Hoitotyö voi tapahtua ryhmä- ja kurssimuotoisena, hoitajan ja potilaan välisenä yhteistyönä, tai perheen/usean perheen välisenä ryhmätyöskentelynä. Psykoedukaation taustalla on kognitiivis-behavioraalinen lähestymistapa ja hoitona käytetään erityisesti vuorovaikutuksellista keskustelua esimerkiksi vertaistuen avulla. Käytännössä psykoedukatiivisessa työskentelyssä potilas, sekä hänen läheisensä saavat tietoa sairaudesta ja sen oireista, selviytymiskeinoista, toipumisesta ja toipumisen tavoista. Tavoitteena on potilaan ja perheen terveyden lisääminen, elämänlaadun parantaminen ja tunne elämänhallinnasta. Tavoitteiden täyttymistä varten on tärkeää opetella tuntemaan sairaus ja tunnistamaan varomerkkejä mahdollisesta sairauden uusiutumisista (esim. psykoosi, kaksisuuntainen mielialahäiriö). Potilaan ja perheen kanssa opetellaan myös kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitoja, sekä tehdään kriisi- ja toimintasuunnitelma tulevaisuutta varten. Näiden avulla pyritään vähentämään perheen sisäistä, sekä potilaan henkistä kuormitusta ja stressiä. (Mielenterveyshoitotyö s.189, 195-196, Duodecim.)
Kuvahaun tulos haulle black flower
Mielenterveyshoitotyön menetelmistä kopioitu lista tiedoista, joita potilaalle ja hänen perheelleen tulisi antaa psykoedukatiivisessä hoidossa (s.189-190):

-         potilaan sairauden luonne
-         haavoittuvuus-stressimalli
-         hoito- ja tukimahdollisuudet
-         potilaan oikeudet
-         toipumista edistävät tekijät
-         mahdollinen lääkitys
-         uusiutumisen varhaiset merkit
-         sairauden uusiutumista laukaisevat tekijät
-         tulevaisuudennäkymät
-         hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävät tekijät         

    
     Haavoittuvuus-stressimalli on hyvä tapa tarkastella henkilön fyysisiä ja psyykkisiä häiriötä ja sairauksia. Alla olevalla videolla selitetään, kuinka mallia hyödynnetään erilaisissa tilanteissa.



Lähteet:
Duodecim. <http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/20/duo11273>. Luettu 29.8.2017.
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Käypähoito. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050>. Luettu 29.8.2017.
Mielenterveystalo. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/oireenhallinta.aspx>. Luettu 29.8.2017.



Kommentit

  1. Psykoedukaatio on varmasti tärkeää potilaalle ja omaisille. Tehokkainta se varmasti on, mitä monipuolisemmin sitä toteutetaan. Yksilö-, ryhmä- ja omaisohjauksessa. Edellyttäen, että potilaan kunto riittää kaikkiin. -Ville ja Samu

    VastaaPoista
  2. Psykoedukaatioon kaikkien tulisi perehtyä. Hienoa, että nostit esiin haavoittuvuus-stressimallin, jonka avulla on helpompi ymmärtää sairastumismekanismia

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pakkohoito

Pakkohoito Pakkohoito tarkoittaa potilaan omasta tahdosta riippumatonta hoitoon määräämistä, tilanteissa, joissa hän on vaaraksi itselleen, tai ei ole kykenevä tekemään päätöksiä koskien omaa hoitoaan. (Huttunen 2016.) Psykiatrisissa sairaaloissa tahdosta riippumatonta hoitoa valvoo Suomessa mielenterveyslaki (Korkeila2006). Perusteita tahdosta riippumattomaan hoitoon Mielenterveyshoitotyössä, kuten muussakin hoitotyössä, on pääperiaatteena potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeus, potilaan mielipiteiden ja toiveiden kunnioittaminen ja vapaaehtoisuus. Joskus kuitenkin potilaan tila edellyttää tahdosta riippumattomien hoitotoimien käyttöä. Aina ennen pakkohoitolähetteen tekemistä on perusteltava muiden hoitotoimien riittämättömyys. (Mielenterveyshoitotyö, Duodecim.) Pelkkä itsemurhariski, päihteiden ongelmakäyttö tai vakivaltainen käytös eivät riitä perusteiksi tahdosta riippumattomalle hoidolle, vaan niihin tulee liittyä tietynlaisia mielenterveydellisiä ongelmia....

Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöinen potilas Persoonallisuushäiriössä on yleisesti kyse henkilön pitkittyneestä ja elämää hankaloittavasta käytös- ja ajatteluhäiriöstä. Diagnooseja on useita erilaisia, jotka jaetaan pääpiirteiden mukaan a-, b-, ja c-klustereihin. Persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei useimmiten koe käytöstään tai ajatteluaan ”häiriintyneeksi”, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä, sekä erimielisyyksiä yhteiskunnan kanssa. Psyykkisesti sairaan ajatus omista kyvyistään ja pystymisestä voi erota rajustikin todellisuudesta, mikä taas voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Ero normaalin ja persoonallisuushäiriöstä kärsivän välillä on usein häilyvä. Psyykkisesti terve ihminen saattaa muuttaa käytöstään normaalista poikkeavaksi esimerkiksi vaikeissa stressitilanteissa, mutta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ajatukset ja käytös ovat pitkäaikaisempia, itsepintaisempia ja mielipiteet jäykempiä. (Mielenterveystalo.) Tärkeimpiä hoitomu...