Siirry pääsisältöön

Skitsofrenia ja sen monimuotoinen hoitotyö


Tässä blogikirjoituksessa käyn lyhyesti läpi skitsofrenian taudinkuvan, psykoosin pääoireet ja sen hoitomuodot. Katsoimme tunnilla pätkän skitsofreniaa sairastaneesta Kalevista, sekä Heinistä, jonka läheinen sairasti skitsofreniaa. Video antoi yllättävän hyvän kuvan sairaudesta, joka oli minulle suhteellisen vieras.

Linkki videoon: https://areena.yle.fi/1-1385184 (Yle Areena, Inhimillinen tekijä – Skitsofrenia)

Skitsofrenia on yleinen, usein nuoruudessa/varhaisessa aikuisiässä alkava vakava mielenterveydellinen häiriö. Skitsofreniaa sairastavan todellisuudentaju ja toimintakyky on heikentynyt, persoonaa koossa pitävät voimavarat ovat heikentyneet ja usein myös sosiaaliset kohtaamiset, sekä kanssakäymiset ovat vähentyneet. Suomessa skitsofreniaa sairastavia on noin yksi prosentti väestöstä, johon kuuluu sekä miehiä että naisia.  (Skitsofreniainfo.)

Oireet eroavat skitsofreenikoilla suuresti. Yleisiä oireita ovat psykoottiset häiriöt:

1. Erilaiset havainnointikyvyn häiriöt, kuten aistiharhat, harhaluulot, ajattelun ja puheen häiriöt, hajanainen puhe ja puheen köyhtyminen. Skitsofreenikon on vaikeaa erottaa mielikuvitusta todellisesta. (Skitsofreniainfo ja Mielenterveyshoitotyö s.253-255)

Kuvahaun tulos haulle shadow(https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=589&tbm=isch&sa=1&q=shadow&oq=shadow&gs_l=psy-ab.3..0l4.76838.79688.0.79963.12.10.0.0.0.0.197.991.4j4.8.0....0...1.1.64.psy-ab..4.7.806.0..0i67k1.qKsuLZaKTt8#imgrc=uK_-E80ev3013M:)

2. Käyttäytymisessä skitsofrenia näkyy erilaisina käytöshäiriöinä tai tahdottomuutena. Tahdottomuus hankaloittaa arkisten ja yksinkertaisten asioiden suorittamista ja sairastunut saattaa jäädä pitkäksikin aikaa ”panttivangiksi”/toimettomaksi esimerkiksi omaan kotiinsa. (Skitsofreniainfo ja Mielenterveyshoitotyö s.253-255.) Tästä esimerkki viitaten edellä mainittuun videoon: Kalevi kertoi, kuinka hän näki varjoihmisiä kotonaan. Ihmiset istuivat hänen tuoleillaan ja makasivat hänen sängyssään käskien Kalevia olemaan istumatta heidän päälleen. Tämä johti Kalevin suunnattomaan väsymykseen ja lopulta pakkohoitoon.

Kuvahaun tulos haulle skitsofrenia never alone (https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=589&tbm=isch&sa=1&q=skitsofrenia+never+alone&oq=skitsofrenia+never+alone&gs_l=psy-ab.3...107796.111111.0.111670.12.12.0.0.0.0.128.1057.5j6.11.0....0...1.1.64.psy-ab..1.3.315...0j0i5i30k1j0i24k1.XYgp9kuQTSA#imgrc=g0Q2NSPZzYdaLM:)

3. Tunne-elämässä sairaus näkyy kyvyttömyytenä kokea erilaisia tunnetiloja, tunneilmaisun latistumisena, sekä epäsoveliaina tunneilmaisuina. Masennusoireet ja kognitiiviset puutokset koskettavat lähes jokaista skitsofreniaa sairastavaa. (Skitsofreniainfo ja Mielenterveyshoitotyö s.253-255.)

Aiheeseen liittyvä kuva(https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=589&tbm=isch&sa=1&q=shadow&oq=shadow&gs_l=psy-ab.3..0l4.76838.79688.0.79963.12.10.0.0.0.0.197.991.4j4.8.0....0...1.1.64.psy-ab..4.7.806.0..0i67k1.qKsuLZaKTt8#imgdii=tTlYgNJ-HBwi2M:&imgrc=684vMqmyywynQM:)

Skitsofrenia hoitotyön näkökulmasta

Ensisijaisena eteenpäin viejänä skitsofrenian hoidossa toimii potilaan omat toiveet ja ehdot (potilaan kunnosta riippuen). Ymmärtävä, luottamuksellinen, vuorovaikutuksellinen, ongelmalähtöinen ja pitkäaikainen hoitosuhde on skitsofreniapotilaan hoidon onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Hoidon perustana on moniammatillisen työryhmän suunnittelema yksilöllinen hoitosuunnitelma. (Käypähoito.) Hoitoon sitoutumista ja kuntoutumisen edistymistä parantaa sairastuneen perheen ja läheisten huomioiminen heti hoidon alettua (Mielenterveyshoitotyö).

Pohdimme tunnilla ryhmän kanssa erilaisia hoitomuotoja skitsofrenian hoitamiseksi ja tarkistettuani luotettavista lähteistä, olimme hyvinkin oikeilla jäljillä.

Psykoottisesti oireilevan hoito toteutetaan pääasiassa avohoidossa. Avohoito voi olla kotikäynneistä muodostuvaa akuutin psykoosin hoitoa, tai esim. psykiatrian poliklinikalla tapahtuvia vastaanottokäyntejä. Käyntien määrät suunnitellaan yksilöllisesti.

Lääkehoito on yksi skitsofrenian tärkeimmistä hoitomuodoista. Sillä pyritään parantamaan potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua estämällä/vähentämällä psykoottisia oireita ja parantamalla potilaan todellisuudentajua. Psykoosilääkehoito toteutettuna yhtäaikaisesti psykososiaalisten hoitojen kanssa vähentää merkittävästi akuutin psykoosin oireita, uusia sairausjaksoja ja kokonaiskuolleisuutta. Lääkehoitoa käytetään skitsofreenikolla koko hänen elämänsä ajan ja se on suunniteltu yksilöllisesti. 

Psykoosin hoidossa psykoedukaatio on yksi vaikuttavimmista psykososiaalisista hoitomuodoista. (Teen yhden blogikirjoituksen psykoedukaatiosta, joten en avaa sitä tässä enempää.)

Psykoosista toipumisessa on Kilbriden ja Pittin tutkimuksen mukaan kolme avainteemaa. Ensimmäinen näistä on itsensä rakentaminen, johon kuuluu tiedon etsiminen, kontrollin ottaminen, itsetunnon kehittyminen ja itsevarmuuden löytäminen. Toinen on elämän rakentaminen, joka tarkoittaa sosiaalisen tuen, kuten perheen ja ystävien uudelleen löytymistä ja verkostoitumista. Kolmas vaihe on toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Kuntouttavat hoitomuodot pitävät yllä esimerkiksi potilaan toimintakykyä ja niitä onkin syytä käyttää koko potilaan hoidon ajan. Tällaisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi asumispalvelut, päivätoiminta, kuntoutuskurssi ja sosiaalisoivat ryhmät.

Lyhytelokuva psykoosista: https://www.youtube.com/watch?v=bKX2HoMo4sI

Lähteet:
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Kilbride, Martina – Pitt, Liz. 2006. Researching recovery from psychosis.
Käypähoito. Skitsofrenia. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi35050>. Luettu 24.8.2017.
Skitsofreniainfo. <http://www.skitsofreniainfo.fi/>. Luettu 25.8.2017.


Kommentit

  1. Hyvä tiivistys tai nostot skitsofreniasta. Pohdit oppimaasi :) hoitotyön näkökulmasta.
    Lähdeviittauskäytännöt ja merkintätavat kannattaa kerrata. Nyt tekstissä eri lähdemerkintää kuin lähdeluettelossa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Psykoedukaatio

Psykoedukaatio Psykoedukaatio lyhyesti= Potilaan ja hänen perheensä, sekä hoitavan tahon ammattialisten kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyritään etsimän ratkaisua potilaan ja perheen ongelmiin (Mielenterveyshoitotyö s.187, Mielenterveystalo). Psykoedukatiivinen perhehoitotyö lähti liikkeelle tutkimustuloksista, joissa todettiin perheen ilmapiirin vaikuttavan potilaan ennusteeseen. Potilaan sairauden uusiutumisen riski oli suurempi perheissä, joissa oli korostunut tunneilmapiiri. Korostuneella tunneilmapiirillä tarkoitetaan kriittisyyttä, ylihuolehtivaisuutta ja vihamielisyyden korostumista perheen vuorovaikutuksessa. Tässä linkki englanninkieliseen selvennykseen aiheesta ”korostunut ilmapiiri” (high expressed emotion/high EE): http://www.schizophrenia.com/family/expressed.htm   (https://www.google.fi/search?q=perhe&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj7koWQjv3VAhXkdpoKHbLMAZQQ_AUICigB&biw=1366&bih=589#imgrc=EKlRNXWMDh47DM:) Psykoeduka...

Pakkohoito

Pakkohoito Pakkohoito tarkoittaa potilaan omasta tahdosta riippumatonta hoitoon määräämistä, tilanteissa, joissa hän on vaaraksi itselleen, tai ei ole kykenevä tekemään päätöksiä koskien omaa hoitoaan. (Huttunen 2016.) Psykiatrisissa sairaaloissa tahdosta riippumatonta hoitoa valvoo Suomessa mielenterveyslaki (Korkeila2006). Perusteita tahdosta riippumattomaan hoitoon Mielenterveyshoitotyössä, kuten muussakin hoitotyössä, on pääperiaatteena potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeus, potilaan mielipiteiden ja toiveiden kunnioittaminen ja vapaaehtoisuus. Joskus kuitenkin potilaan tila edellyttää tahdosta riippumattomien hoitotoimien käyttöä. Aina ennen pakkohoitolähetteen tekemistä on perusteltava muiden hoitotoimien riittämättömyys. (Mielenterveyshoitotyö, Duodecim.) Pelkkä itsemurhariski, päihteiden ongelmakäyttö tai vakivaltainen käytös eivät riitä perusteiksi tahdosta riippumattomalle hoidolle, vaan niihin tulee liittyä tietynlaisia mielenterveydellisiä ongelmia....

Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöinen potilas Persoonallisuushäiriössä on yleisesti kyse henkilön pitkittyneestä ja elämää hankaloittavasta käytös- ja ajatteluhäiriöstä. Diagnooseja on useita erilaisia, jotka jaetaan pääpiirteiden mukaan a-, b-, ja c-klustereihin. Persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei useimmiten koe käytöstään tai ajatteluaan ”häiriintyneeksi”, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä, sekä erimielisyyksiä yhteiskunnan kanssa. Psyykkisesti sairaan ajatus omista kyvyistään ja pystymisestä voi erota rajustikin todellisuudesta, mikä taas voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Ero normaalin ja persoonallisuushäiriöstä kärsivän välillä on usein häilyvä. Psyykkisesti terve ihminen saattaa muuttaa käytöstään normaalista poikkeavaksi esimerkiksi vaikeissa stressitilanteissa, mutta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ajatukset ja käytös ovat pitkäaikaisempia, itsepintaisempia ja mielipiteet jäykempiä. (Mielenterveystalo.) Tärkeimpiä hoitomu...