Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöinen potilas

Persoonallisuushäiriössä on yleisesti kyse henkilön pitkittyneestä ja elämää hankaloittavasta käytös- ja ajatteluhäiriöstä. Diagnooseja on useita erilaisia, jotka jaetaan pääpiirteiden mukaan a-, b-, ja c-klustereihin. Persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei useimmiten koe käytöstään tai ajatteluaan ”häiriintyneeksi”, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä, sekä erimielisyyksiä yhteiskunnan kanssa. Psyykkisesti sairaan ajatus omista kyvyistään ja pystymisestä voi erota rajustikin todellisuudesta, mikä taas voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Ero normaalin ja persoonallisuushäiriöstä kärsivän välillä on usein häilyvä. Psyykkisesti terve ihminen saattaa muuttaa käytöstään normaalista poikkeavaksi esimerkiksi vaikeissa stressitilanteissa, mutta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ajatukset ja käytös ovat pitkäaikaisempia, itsepintaisempia ja mielipiteet jäykempiä. (Mielenterveystalo.)

Tärkeimpiä hoitomuotoja diagnoosista riippuen ovat lääkehoito ja erilaiset tarapiat. Haasteena on henkilön hoitoon saaminen. Usein hoitoonhakeutumisen syynä on jokin toinen psyykkinen tai somaattinen sairaus, kuten diabetes tai masennus. (Mielenterveystalo.) 

A-Klusteri

A-ryhmään kuuluvat diagnooseista epäluuloinen, sekä eristäytyvä persoonallisuushäiriö. Tälle ryhmälle tyypillistä on ajoittainen todellisuudentajun heikkeneminen.

Epäluuloinen persoonallisuushäiriö (F60.0) aiheuttaa vahvaa epäluuloisuutta ja välillä lähes vainoharhaisuutta henkilön ja esimerkiksi yhteiskunnan välillä. Epäluuloinen henkilö on usein pitkävihainen ja kyvytön antamaan anteeksi. Epäluuloisuudesta kärsivällä on taipumus lukea ihmisten neutraalit tai ystävälliset puheet ilkeiksi ja vihamielisiksi. Myös vastoinkäymisten hyväksyminen ja niistä ylipääseminen on vaikeampaa. Parisuhteessa epäluuloisuus saattaa näkyä esimerkiksi kumppanin jatkuvan seksuaalisen uskottomuuden epäilyn ja omien oikeuksien todistamisen kautta. Liiallinen itsekeskeisyys ja omahyväisyys tulevat usein myös ilmi. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto.)

Eristäytyvä (F60.1) ilmenee rajoitteina ilmaista tunteitaan, kokea mielihyvää ja vetäytymisenä pois sosiaalisista tilanteista. Persoonallisuushäiriöiselle on tyypillistä hakeutua yksinäisiin harrastuksiin, itsetutkiskeluun ja mielikuvitteellisiin ajatuksiin. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto.)

https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=isolated+person&oq=isolated+per&gs_l=psy-ab.3.0.0i19k1l3j0i30i19k1.3106.5636.0.7081.12.12.0.0.0.0.294.1014.11j0j1.12.0....0...1.1.64.psy-ab..0.12.1011...0j0i30k1.QU3svy1caok#imgrc=ZM7LIEkScVqWpM:

B-Klusteri

B-ryhmään kuuluu epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö.

Epäsosiaalinen (F60.2) henkilö ei ole kiinnostunut muiden tunteista ja mielipiteistä, eikä piittaa sosiaalisista vastuista. Aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen kynnys on matala samoin kuin turhautumisen sietokyky. Henkilöllä on taipumus kaunistella ja puolustella omaa käytöstään ja toimintatapojaan ja moittia muita. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto.)

Epävakaa (F60.3) henkilö toimii epäjohdonmukaisesti ja ajattelematta seurauksia. Mielialaltaan henkilö on arvaamaton, itsepäinen ja ennustamaton. Riitautuminen etenkin tilanteissa, joissa henkilön yhtäkkisiä suunnitelmia pyritään estämään, on yleistä. Epävakaan henkilön voi olla vaikeaa suunnitella tulevaa. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto, Käypähoito.)

Huomionhakuiselle persoonallisuushäiriölle (F60.4) tyypillistä on epävakaa ja pinnallinen tunne-elämä, henkilö on helposti johdateltavissa ja antaa olosuhteiden vaikuttaa päätöksiinsä, suurieleinen ja teennäinen esiintyminen, sekä liioitteleva tunteiden ilmaiseminen. Lisäksi henkilö saattaa laiminlyödä muiden tarpeet keskittyessään vain omiinsa ja tarvitsee jatkuvasti huomiota ja arvostusta. Huomionpuutteesta voi aiheutua masennusoireita. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto.)

Narsistisen (F60.8) henkilön käyttäytyminen on usein äärimmäisen itsekästä, röyhkeää ja alistavaa, sekä ylimielistä. Narsistin kyky tuntea empatiaa muita kohtaan on hyvin rajoittunut. Narsisti tarvitsee ylenpalttista rakkautta, mutta ei osaa antaa sitä muille (esim. puolisolle tai lapselle). Kaikki narsistin tekemiset ajavat usein hänen omaa etuaan. Esimerkiksi anteeksipyynnöllä saattaa olla taka-ajatuksena vain saada muut tekemään taas juuri kuten narsisti haluaa. Manipulointi, patologinen valehtelu ja muiden syyllistäminen kuuluvat narsistisuuden oireisiin. (Mielenterveystalo, Narsismi.info.)

https://www.google.fi/search?q=narsisti&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiAsaOYr4vWAhXsHpoKHdDAA34Q_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=6obQIWQxffYiYM:

C-klusteri

Tähän ryhmään kuuluvat vaativa-, estynyt- ja riippuvainen persoonallisuushäiriö.

Vaativaan (F60.5) persoonallisuushäiriöön viitataan usein myös nimellä obsessiivis-kompulsiivinen persoonallisuushäiriö. Vaativa henkilö pyrkii täydellisyyteen ja on hyvin pirkkutarkka, joustamaton ja itsepäinen. Perhe-elämässä vaativan persoonan ongelmaksi voi koitua täydellisyyden ja aikaansaamisen tavoittelun kstannuksella kanssaihmisten laiminlyönti. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto.)

Estynyt (F60.6)  ja riippuvainen (F60.7) persoonallisuushäiriö näkyvät molemmat henkilön pelon, alistuvuuden ja epävarmuuden oireina. Estynyt koettaa vältellä kontakteja ja toimintoja liioittelemalla itselleen tapahtuvasta koituvia vaaroja tai uhkia. Riippuvainen henkilö siirtää usein vastuun mielellään muille, tai myötäilee muita omia asioitaan koskevassa päätöksenteossa. Molempiin kuuluu voimakas hylkäämisen pelon tunne ja vaikeus toimia itsenäisesti. (Mielenterveystalo, Terveyskirjasto.)

Lähteet:
Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.7. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.7&tt=2

Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.6. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.6&tt=2

Terveyskirjasto. Terveysportti. http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.5&tt=2

Narsismi.info. Mistä narsistin tunnistaa. https://narsismi.info/mista-narsistin-tunnistaa/

Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.4 http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.4&tt=2

Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.2 http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.2&tt=2

Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.3 http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.3&tt=2

Käypähoito. Epävakaa persoonallisuus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50064

Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.0 http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.0&tt=2

Terveyskirjasto. Terveysportti. F60.1 http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/icd10.nimike?p_koodi=F60.1&tt=2

Mielenterveystalo.                                 https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F60-69/F60/Pages/default.aspx