Mielenterveys- ja päihdehoitotyö

Tunti aikaa deadlineen.. Psykologia tulee kreikan sanoista psykhe=mieli ja logos=oppi. Psykologia tieteenalana on siis oppia mielestä. Psykologia tutkii, miten ihmisen mieli toimii ja miten hän käyttäytyy. Mielellä tarkoitetaan omia havaintoja, ajatuksia, muistoja ja tunteita. Ihmisen toiminta sisältää mielen tapahtumat, sekä ulkoisen käyttäytymisen. Ihmisen toimintaa tutkitaan psykologiassa mm. seuraavien kysymysten avulla: Miten ajatukset vaikuttavat tunteisiin? Miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen? Mitä aivoissa tapahtuu, kun ajattelemme, tunnemme tai käyttäydymme tietyllä tavalla? (Aarnio – Autio – Hiltunen – Nieminen – Suomalainen 2015.) Psykologinen apu voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksien tutkimista ja hoitoa, tai mielenterveyden ongelmiin paneutumista. Tutkimustietoa sovelletaan useilla eri elämän alueilla. Tutkimuksilla pyritään auttamaan ihmistä ja hyödyntämään tietoa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa tai tieteessä. Ihmisen toimintaa selitetään psykologias...

Kehityspsykologia Psykososiaalinen kehitys kouluiässä Kouluikään saakka lapsen minä, on sidoksissa tilanteisiin. Persoonallisuus ei määräydy vielä ominaisuuksien tai kykyjen mukaan vaan lapsi mukauttaa omaa minäkuvaa esimerkiksi omistamisen kautta, ”minulla on polkupyörä, osaan luistella, voitan isin painissa”. Realiteetti ja suhteellisuudentaju lisääntyvät koulun alkaessa, samoin kuin monien muiden ominaisuuksien kehitys. (Vilkko-Riihelä, Laine 2010.) https://www.google.fi/search?q=nuori+poika+piirretty&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiY446piZbWAhUjYpoKHeGHCB4Q_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=2x5nBiJErUgyFM: Kouluikään mennessä lapselle on kehittynyt niin sanottu "koulukypsyys". Koulu voi olla ensimmäinen paikka, jossa lapsen täytyy selvitä ilman vanhempansa jatkuvaa neuvonantoa. Koulukypsyydellä tarkoitetaan kehittymistä omien tunteiden säätelyssä, itsekontrollissa, sosiaalisissa taidoissa, pettymyksen siedossa ja tilannetajuss...

Kriisipsykologia Kriisi tarkoittaa elämässä tapahtuvaa vaikeaa tilannetta, josta ihminen ei osaa heti raivata tietään eteenpäin. Kriisin aiheuttaa jokin yllättävä tapahtuma tai erityisen traumaattinen kokemus. Usein kriisitilanteeseen ei voi mitenkään varautua. Kriisin aiheuttavia tilanteita ovat esimerkiksi läheisen/ystävän/lemmikin kuolema, terveydentilan romahtaminen tai avioero. Kaikille edellämainitut eivät aiheuta kriisiä, vaan he pystyvät jatkamaan surusta huolimatta normaalia elämää. Kriisit jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään; elämän kriisi, äkillinen kriisi ja kehityskriisi. (Mielenterveysseura, Mielenterveystalo.) TÄMMÖSIÄ TULEE KUN GOOGLETTAA CHRISES, tajusin sit että se kirjotetaanki vähän eri tavalla.... Ei huano! https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=chrises&oq=chrises&gs_l=psy-ab.3..0i13k1l4.72451.79481.0.80680.13.11.0.0.0.0.142.984.4j5.9.0....0...1.1.64.psy-ab..4.8.846.0..0j0i67k1j0i19k1.p7ArkuPkhhc#imgrc=8CB9GyARe...

Pakkohoito Pakkohoito tarkoittaa potilaan omasta tahdosta riippumatonta hoitoon määräämistä, tilanteissa, joissa hän on vaaraksi itselleen, tai ei ole kykenevä tekemään päätöksiä koskien omaa hoitoaan. (Huttunen 2016.) Psykiatrisissa sairaaloissa tahdosta riippumatonta hoitoa valvoo Suomessa mielenterveyslaki (Korkeila2006). Perusteita tahdosta riippumattomaan hoitoon Mielenterveyshoitotyössä, kuten muussakin hoitotyössä, on pääperiaatteena potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeus, potilaan mielipiteiden ja toiveiden kunnioittaminen ja vapaaehtoisuus. Joskus kuitenkin potilaan tila edellyttää tahdosta riippumattomien hoitotoimien käyttöä. Aina ennen pakkohoitolähetteen tekemistä on perusteltava muiden hoitotoimien riittämättömyys. (Mielenterveyshoitotyö, Duodecim.) Pelkkä itsemurhariski, päihteiden ongelmakäyttö tai vakivaltainen käytös eivät riitä perusteiksi tahdosta riippumattomalle hoidolle, vaan niihin tulee liittyä tietynlaisia mielenterveydellisiä ongelmia....

Alkoholi Päätin rajata päihteiden ongelmakäytön nyt alkoholin liikakäyttöön. Tekemäni taulukko yleisistä huumeaineista löytyy myös blogista.  Q_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=5https://www.google.fi/search?q=viinapullo&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjW3ayp7ZDWAhXLHJoKHTzNAaACSZOD8NLXpuaM: Aloitan tämän blogikirjoituksen hyvin informatiivisella ja koomisesti kuvitetulla Youtube-videolla alkoholin liikakäytön riskeistä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=203&v=9u9l-zvK6II Alkoholin käyttö Suomessa on noussut viimeisten puolen vuosisadan aikana suuresti, mutta kuitenkin ajautunut hieman laskuun viimeisten 10 vuoden aikana (Päihdelinkki, Käypähoito). Suomalaisilla on tapana juoda alkoholia iloon, suruun, juhlaan, menestykseen, huvin vuoksi, opiskelun ohella, kilpaillen, janojuomaksi, rentoutumiseen yms. Suomalaiset ovat yleistäen hieman "alkoholiin menevä kansa". Alkoholiongelma on yksi yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkist...

Masentunut potilas. Masentunut käsitettä käytetään usein arkikielessä kuvastamaan väsymystä, vähentynyttä mielenkiitoa tai mielihyvää ja yleistä alakuloisuutta. Näitä oireita ilmenee varmasti jokaisella ihmisellä jossain vaiheessa elämäänsä, mutta ne ovat vain lyhytaikaisia ja ohimeneviä.  https://www.google.fi/search?q=masennus&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjZv4_qzJDWAhUmQZoKHTKbD9IQ_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgdii=7vZ_HLNyEnwx5M:&imgrc=Jmg05zC27HzPRM : Diagnosoituun masennukseen sairastuu kuitenkin joka viides suomalainen elämänsä aikana ja yli puolella heistä sairaus uusiutuu. Naisten sairastuminen masennukseen on yleisempää kuin miehillä. (Mielenterveystalo.) Masennuksen aiheuttajana voi olla henkilöstä riippuen monia eri syitä. Henkilön lapsuus, tunne-ajattelu, minäkuva ja itsetunto, luonne, kriisi tai trauma, perimä ja monet muut syyt voivat laukaista masennuksen. Usein masennuksen syynä on läheisen ihm...

Perhe on tukipilari sairastuneelle. Perheissä on yleisesti jokin tietty toimintamalli, jonka mukaan päivittäiset rutiinit ovat kehittyneet. Yhden perheenjäsenen sairastuminen muuttaa koko perheen arkea ja voi johtaa muidenkin perheenjäsenien sairastumiseen.  Kun psyykkistä sairautta sairastava potilas on esimerkiksi lapsi, perhekeskeinen mielenterveyshoitotyö on erittäin tärkeää. Vaikka hoidon keskeisenä henkilönä onkin yksilö, potilaan tärkeä taustatuki hänen perheensä. Siksi perheen hyvinvointi ja terveys, sekä potilaan hyvinvointi ja terveys, kulkevat käsi kädessä.  Mikäli potilaan hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ilman omaisen osallistumista tai heidän tilansa huomioimista, kohoaa omaisten sairastumisriski huomattavasti. Tutkittua näyttöä on esimerkiksi kohonneesta masennusriskistä. (Mielenterveyshoitotyö 2017, 190;  Wright 1994, 19 ) https://www.google.fi/search?q=family&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiPqNT61Y3WAhUHb5oKHYuxAkMQ_AUICigB...