Siirry pääsisältöön

Päihdeongelmainen potilas

Alkoholi

Päätin rajata päihteiden ongelmakäytön nyt alkoholin liikakäyttöön. Tekemäni taulukko yleisistä huumeaineista löytyy myös blogista. 


Kuvahaun tulos haulle viinapullo
Q_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=5https://www.google.fi/search?q=viinapullo&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjW3ayp7ZDWAhXLHJoKHTzNAaACSZOD8NLXpuaM:

Aloitan tämän blogikirjoituksen hyvin informatiivisella ja koomisesti kuvitetulla Youtube-videolla alkoholin liikakäytön riskeistä: https://www.youtube.com/watch?time_continue=203&v=9u9l-zvK6II

Alkoholin käyttö Suomessa on noussut viimeisten puolen vuosisadan aikana suuresti, mutta kuitenkin ajautunut hieman laskuun viimeisten 10 vuoden aikana (Päihdelinkki, Käypähoito). Suomalaisilla on tapana juoda alkoholia iloon, suruun, juhlaan, menestykseen, huvin vuoksi, opiskelun ohella, kilpaillen, janojuomaksi, rentoutumiseen yms. Suomalaiset ovat yleistäen hieman "alkoholiin menevä kansa". Alkoholiongelma on yksi yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista (Käypähoito.)

Alkoholin liikakäytön rajoiksi on asetettu miehillä noin 24 pulloa keskiolutta viikossa ja naisilla 12-16 pulloa keskiolutta viikossa. Kun liikakäytön rajat ylitetään säännöllisesti ja alkoholiin muodostuu riippuvuus, voidaan puhua alkoholin ongelmakäyttäjästä. (Käypähoito.)

Alkoholin liikakäytöllä ja masennuksella on selvä yhteys, sillä masennustilat päihdehäiriöissä ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin tavallisesti. Yleensä joko alkoholilla yritetään poistaa pahaa oloa, tai alkoholi itsessään aiheuttaa masennusoireita. Alkoholin käytöllä on selviä yhteyksiä myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hypomaniajaksoihin, ahdistuneisuuteen ja unihäiriöihin, sekä skitsofreniaan. (Duodecim.)

Ehkäisy

Käypähoito suositusten mukaan alkoholiongelmien ehkäisemiseksi tavoitellaan varhaista puuttumista, jo ennen riippuvuuden syntyä. Alkoholin käytön riskirajan ylittänyt muistaa harvoin juomaansa alkoholimäärää ja varsinkin nuoret arvioivat käyttämänsä alkoholimäärän usein alakanttiin. Tämän takia varhainen tunnistaminen voi olla haasteellista. Alkoholin ongelmakäytön toteamista helpottamaan on kehitelty haastattelu, struktuoidut kyselyt ja kliininen tutkimus.

Hoito

Usein alkoholiongelman hoitamisessa avohoito riittää. Avohoitoon voi hakeutua kuka tahansa ja sitä tarjotaan ensisijaisena hoitomuotona päihdeongelmaisille. Avohoidossa selvitetään potilaan asumis- ja toimeentuloasiat, sekä selvitetään perhetilannetta, jotta normaaliin elämään vaikuttavat asiat saataisiin järjestykseen. Avohoito voi olla joko vertaistukea, katkaisuhoitoa, terapiaa (myös perheille) tai sosiaalista tukea. Mikäli potilaan tila vaatii lisähoitoa, voi hänet ohjata laitoshoitoon/-kuntoutukseen. (Päihdelinkki, Käypähoito.) Kuntoutusta ja hoitoa tukevia palveluita ovat vapaaehtoisuuteen perustuvat tuki- ja asumispalvelut; hoitokodit, huoltokodit, palvelutalot, sekä tukiasunnot ja päiväkeskukset (Open matsku).

Suomessa päihdeonglmiin on olemassa julkisia hoito- ja kuntoutuskeskuksia, sekä yksityisiä palvelun tarjoajia. 

Lähteet:

Huttunen, Matti 2015. Alkoholin ongelmakäyttö ja eri psyykkisten häiriöiden lääkehoito. Terveyskirjasto Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00078#s1
Käypähoito. Alkoholiongelmaisen hoito. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028
Päihdelinkki. Tietoa päihdehoidosta. https://www.paihdelinkki.fi/fi/mista-apua/tietoa-paihdehoidosta
Päihdelinkki. Alkoholinkäyttö Suomessa. https://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholinkaytto-suomessa

Kommentit

  1. Kiva kun olit kirjoittanut kattavasti päihdehoidosta ja mitä siellä tapahtuu. Toivottavasti tästä kirjoituksesta olisi apua esim. alkoholista eroon haluavalle.. :)

    VastaaPoista
  2. Tiiviisti alkoholista. Valitsemasi video sisälsi olennaisen alkoholin vaikutusten tunnistamisesta. Lähteiden merkitsemisessä ja lähdeluettelossa eroja.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Psykoedukaatio

Psykoedukaatio Psykoedukaatio lyhyesti= Potilaan ja hänen perheensä, sekä hoitavan tahon ammattialisten kanssa tehtävä yhteistyö, jolla pyritään etsimän ratkaisua potilaan ja perheen ongelmiin (Mielenterveyshoitotyö s.187, Mielenterveystalo). Psykoedukatiivinen perhehoitotyö lähti liikkeelle tutkimustuloksista, joissa todettiin perheen ilmapiirin vaikuttavan potilaan ennusteeseen. Potilaan sairauden uusiutumisen riski oli suurempi perheissä, joissa oli korostunut tunneilmapiiri. Korostuneella tunneilmapiirillä tarkoitetaan kriittisyyttä, ylihuolehtivaisuutta ja vihamielisyyden korostumista perheen vuorovaikutuksessa. Tässä linkki englanninkieliseen selvennykseen aiheesta ”korostunut ilmapiiri” (high expressed emotion/high EE): http://www.schizophrenia.com/family/expressed.htm   (https://www.google.fi/search?q=perhe&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj7koWQjv3VAhXkdpoKHbLMAZQQ_AUICigB&biw=1366&bih=589#imgrc=EKlRNXWMDh47DM:) Psykoeduka...

Pakkohoito

Pakkohoito Pakkohoito tarkoittaa potilaan omasta tahdosta riippumatonta hoitoon määräämistä, tilanteissa, joissa hän on vaaraksi itselleen, tai ei ole kykenevä tekemään päätöksiä koskien omaa hoitoaan. (Huttunen 2016.) Psykiatrisissa sairaaloissa tahdosta riippumatonta hoitoa valvoo Suomessa mielenterveyslaki (Korkeila2006). Perusteita tahdosta riippumattomaan hoitoon Mielenterveyshoitotyössä, kuten muussakin hoitotyössä, on pääperiaatteena potilaan/asiakkaan itsemääräämisoikeus, potilaan mielipiteiden ja toiveiden kunnioittaminen ja vapaaehtoisuus. Joskus kuitenkin potilaan tila edellyttää tahdosta riippumattomien hoitotoimien käyttöä. Aina ennen pakkohoitolähetteen tekemistä on perusteltava muiden hoitotoimien riittämättömyys. (Mielenterveyshoitotyö, Duodecim.) Pelkkä itsemurhariski, päihteiden ongelmakäyttö tai vakivaltainen käytös eivät riitä perusteiksi tahdosta riippumattomalle hoidolle, vaan niihin tulee liittyä tietynlaisia mielenterveydellisiä ongelmia....

Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöinen potilas Persoonallisuushäiriössä on yleisesti kyse henkilön pitkittyneestä ja elämää hankaloittavasta käytös- ja ajatteluhäiriöstä. Diagnooseja on useita erilaisia, jotka jaetaan pääpiirteiden mukaan a-, b-, ja c-klustereihin. Persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei useimmiten koe käytöstään tai ajatteluaan ”häiriintyneeksi”, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä, sekä erimielisyyksiä yhteiskunnan kanssa. Psyykkisesti sairaan ajatus omista kyvyistään ja pystymisestä voi erota rajustikin todellisuudesta, mikä taas voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta. Ero normaalin ja persoonallisuushäiriöstä kärsivän välillä on usein häilyvä. Psyykkisesti terve ihminen saattaa muuttaa käytöstään normaalista poikkeavaksi esimerkiksi vaikeissa stressitilanteissa, mutta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ajatukset ja käytös ovat pitkäaikaisempia, itsepintaisempia ja mielipiteet jäykempiä. (Mielenterveystalo.) Tärkeimpiä hoitomu...