Kliininen psykologia

Tunti aikaa deadlineen..

Psykologia tulee kreikan sanoista psykhe=mieli ja logos=oppi. Psykologia tieteenalana on siis oppia mielestä.

Psykologia tutkii, miten ihmisen mieli toimii ja miten hän käyttäytyy. Mielellä tarkoitetaan omia havaintoja, ajatuksia, muistoja ja tunteita. Ihmisen toiminta sisältää mielen tapahtumat, sekä ulkoisen käyttäytymisen. Ihmisen toimintaa tutkitaan psykologiassa mm. seuraavien kysymysten avulla: Miten ajatukset vaikuttavat tunteisiin? Miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen? Mitä aivoissa tapahtuu, kun ajattelemme, tunnemme tai käyttäydymme tietyllä tavalla? (Aarnio – Autio – Hiltunen – Nieminen – Suomalainen 2015.)

Psykologinen apu voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksien tutkimista ja hoitoa, tai mielenterveyden ongelmiin paneutumista. Tutkimustietoa sovelletaan useilla eri elämän alueilla. Tutkimuksilla pyritään auttamaan ihmistä ja hyödyntämään tietoa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa tai tieteessä. Ihmisen toimintaa selitetään psykologiassa lähinnä biologisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. (Laine, Vilkko-Riihelä 2008.)

Kliininen psykologia on psykologian osa-alue, joka liittyy käytännön hoitotyöhön. Se tutkii mielenterveyttä ylläpitäviä ja heikentäviä asioita, sekä soveltaa saatua tietoa mielenterveyshoitotyössä esim. jonkin sairauden mahdollisessa ennaltaehkäisyssä. Kliiniset psykologit työskentelevät muun muassa mielenterveystoimistoissa, psykiatrisissa sairaaloissa, työterveyshuollossa ja koulussa. Miten mieltä sitten tutkitaan?

Psykologisissa tutkimuksissa käytetään sekä eksakteja koelaboratorion tutkimuksia että humanististen tieteiden elämyksellisiä ja kertovia menetelmiä. Ihmistutkimuksissa koko prosessia on katsottava eettinen näkökulma huomioiden. Ihmisen mieltä on aina tutkittava myös kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon henkilön taustan, perhesuhteet, koulutuksen, työpaikan yms. Aina tutkimusten ekologinen validiteetti ei ole hyvä, sillä rajatuissa koeolosuhteissa saatu tulos voi poiketa arkitilanteesta. (Vilkko-Riihelä 2011.)

https://www.google.fi/search?tbm=isch&q=psychology&spell=1&sa=X&ved=0ahUKEwiw5Kmew5bWAhUILZoKHW8MDY0QBQghKAA&biw=1366&bih=638&dpr=1#imgrc=hLJhPAJRMefXOM:

Psykologisen tutkimuksen tavoitteet:

-toiminnan kuvailu, selittäminen, ymmärtäminen ja ennustaminen

-objektiivisuus (eli tutkija ei vaikuta tutkimustulokseen)

-luotettavuus (tulos pysyy samana, vaikka tutkimus uusittaisiin)

-järjestelyt tehty hyvin ja häiriötekijät minimoidaan.

-edullinen, tehokas ja helppo suorittaa

-yleistettävyys

-informatiivisuus

(Vilkko-Riihelä 2011.)

Kliininen psykologia keskittyy erityisesti mielenterveyshäiriöihin, kuten skitsofreniaan. Mielenterveyshäiriöstä saatu tieto paljastaa samalla, miten mieli tavallisesti toimii. Kun saadaan tietoon, että esim. masentunut henkilö näkee tulevaisuuden synkkänä, saadaan samalla lisätietoa normaaleista ajattelutavoista. (Aarnio – Autio – Hiltunen – Nieminen – Suomalainen 2015.)

Kliinisten tutkimuksien avulla pyritään lisäämään tietämystä ja yhteyttä potilaan taustatekijöistä sairaudelle altistaviin tekijöihin. Yhtä paljon ollaan myös kiinnostuneita siitä, mitkä ovat suojaavia tekijöitä ja positiivisia voimavaroja. Tutkimuksilla pyritään kehittämään uusia hoitomuotoja eri mielenterveyshäiriöihin. (Toivio, Nordling 2013.)

https://www.google.fi/search?tbm=isch&q=psychology&spell=1&sa=X&ved=0ahUKEwiw5Kmew5bWAhUILZoKHW8MDY0QBQghKAA&biw=1366&bih=638&dpr=1#imgrc=QHNoi8guKPbJIM:

Useita tutkimusaiheita tarkastellaan monesta näkökulmasta. Esimerkiksi muisti on aivotoimintaa ja tiedonkäsittelyä, joten periaatteessa siihen keskittyvä psykologian osa-alue on neuro- ja kognitiivinen psykologia. Kliininen psykologia tutkii muistia liittäen sen johonkin mielenterveyshäiriöön, kuten vaikka masennukseen. Kliininen psykologia tutkii siis, miten masennus vaikuttaa muistin kehitykseen. Eri osa-alueiden tutkimukset paljastavat eri näkökulmia tutkimuskohteesta, joten saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva. (Aarnio – Autio – Hiltunen – Nieminen – Suomalainen 2015.)

Esimerkki kliinisestä psykologiasta:

Skitsofrenia

Skitsofrenian tyypilliset oireet, mistä skitsofrenia johtuu, miten henkilö käyttäytyy, mitä henkilö ajattelee, miten skitsofreniaa hoidetaan?

Lähteet:

Vilkko-Riihelä 2011. Psykologia. WSOYpro Oy. Helsinki.

Vilkko-Riihelä, Anneli – Laine, Vesa 2008. Mielen maailma. Psykologian perustiedot. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Toivio, Timo – Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Bookwell Oy.

Aarnio, Kia – Autio, Sari – Hiltunen, Virpi – Nieminen, Juha – Suomalainen, Sanna 2015. Skeema 1. Psykologian perusteet. Otavan kirjapaino Oy. Keuruu.