Perheen rooli sairastuneen elämässä

Perhe on tukipilari sairastuneelle.

Perheissä on yleisesti jokin tietty toimintamalli, jonka mukaan päivittäiset rutiinit ovat kehittyneet. Yhden perheenjäsenen sairastuminen muuttaa koko perheen arkea ja voi johtaa muidenkin perheenjäsenien sairastumiseen. Kun psyykkistä sairautta sairastava potilas on esimerkiksi lapsi, perhekeskeinen mielenterveyshoitotyö on erittäin tärkeää. Vaikka hoidon keskeisenä henkilönä onkin yksilö, potilaan tärkeä taustatuki hänen perheensä. Siksi perheen hyvinvointi ja terveys, sekä potilaan hyvinvointi ja terveys, kulkevat käsi kädessä. Mikäli potilaan hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ilman omaisen osallistumista tai heidän tilansa huomioimista, kohoaa omaisten sairastumisriski huomattavasti. Tutkittua näyttöä on esimerkiksi kohonneesta masennusriskistä.(Mielenterveyshoitotyö 2017, 190; Wright 1994, 19)

https://www.google.fi/search?q=family&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiPqNT61Y3WAhUHb5oKHYuxAkMQ_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=PDVKaNLgJ7-CAM:

Perheen tuki ja tukeminen

Oli sairastunut sitten lapsi tai aikuinen, on perheen kesken tärkeää puhua ongelmista avoimesti. Perhekeskeisessä mielenterveyshoitotyössä perhe on suuri voimavara, joka toimii asiantuntijana omassa tilanteessaan ja osallistuu hoitoon aktiivisesti. Perhe tuo hoitoon omat vahvuutensa, jotka vievät resursseja taas perheen muusta arjesta. Läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen jatkaa positiivista kehää, jolloin läheiset jaksavat taas huolehtia paremmin potilaan hyvinvoinnista. (Mielenterveyshoitotyö 2017, 193.) 

Omaisilta ja perheeltä itseltään on hyvä kysyä heidän kokemuksensa avun tarpeesta. Saatavilla on erilaisia yhdistyksiä, jotka anntavat perheelle lisätietietoa sairaudesta, sekä tarjoavat vertaistukiryhmiä. Perheen voi olla tarpeellista jakaa omia kokemuksiaan muiden samaa polkua kulkevien kanssa. Yhdistykset tarjoavat myös omaisten tuki ja neuonta -puhelinnumeroita, virkistystoimintaa, sekä paljon muuta. Laitan tähän alle muutaman yhdistyksen nettisivun:

http://tukikohta.org/
http://www.otu.fi/

https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=bird+black+and+white&oq=bird+bla&gs_l=psy-ab.3.0.0j0i30k1l3.13239.19826.0.21608.28.16.1.0.0.0.94.972.15.15.0....0...1.1.64.psy-ab..16.10.553.0..0i67k1j0i13k1j0i13i30k1.WGYuV4IudtU#imgrc=mmOJDlGP8nCxkM:

Psyykkisesti sairastuneen lasten huomioiminen.

Lapselle vanhemman kärsimys ja paha olo ovat raskas taakka. Vanhemman ongelmat mietityttävät ja stressaavat lasta, joka saattaa vaarantaa myös heidän oman mielenterveytensä. Lapsen aktiivisuus saattaa vähentyä, kun huolena on, että vanhempi tekee itselleen jotakin hänen poissa ollessaan. Lapsi ei esimerkiksi mene kouluun, jotta voisi varmistaa, ettei kotona satu mitään. Lapsi voi myös syyttää itseään vanhemman kärsimyksestä. Usein tieto vanhemman sairaudesta helpottaa jo paljon, joten hoitajan on hyvä käydä taudinkuva ja oireet ymmärrettävästi läpi lapsen kanssa. Lapselle on myös konkretisoitava, että hänen ei tarvitse hoitaa vanhempaansa, koska apua on saatavilla. (Mielenterveyshoitotyö 2017, 193; Mielenterveyden keskusliitto.)

Ammattilaisille kehitettyjä työmalleja:

-Lapset puheeksi menetelmä : https://www.youtube.com/watch?time_continue=401&v=7oDn-KlFz4s

-Lapsi ja perhe -neuvonpito: http://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/toimiva-lapsi-perhe-menetelmat-lapset-puheeksi-neuvonpito/

(Yllä olevia malleja hyödynnetään laajasti erilaisissa tilanteissa, ei siis ainosastaan psyykkisiin sairauksiin liitettynä.)

https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=child+and+mother+drawing&oq=child+and+mother+&gs_l=psy-ab.3.0.0i19k1l4.84253.88569.0.91052.18.9.0.0.0.0.88.624.9.9.0....0...1.1.64.psy-ab..13.4.288.nPDM-fgPtdk#imgrc=6xjBaAAqzw7kVM:

Mitä jos perheen sisällä on riitaisuutta, tai potilas ei ole väleissä perheensä kanssa?

Hoitosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon kunkin potilaan perhetilanne. Jokainen potilas määrittää itse perheensä. Hoitajan täytyy ottaa selvää, kenelle potilas haluaa tilastaan kerrottavan, tai kenet hän haluaa mukaan hoitoonsa. Hoitajan tehtävänä on antaa potilaalle tietoa siitä, miksi hänen perheensä läsnäolo hoidossa on tärkeää. Voi olla, että perheen väliset suhteet ovat riitaisia tai menneet kokonaan poikki. Mielenterveyshoitotyö kirjasta löytyy hyviä kysymyksiä, joiden pohjalta asiaa voidaan lähteä käsittelemään:

-Miksi välit ovat menneet poikki?

-Voisiko potilas tehdä välien korjaamiseksi jotain?

-Vaikuttaako välien viileneminen Potilaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen?

-Miltä potilaasta tuntuu, jos perhe ei halua osallistua tai pääse osallistumaan hoitoon, vaikka potilas itse sitä haluaisikin?

Ketään ei voi edellyttää osallistumaan hoitoon, mutta perheelle on hyvä perustella miksi hoitoon osallistuminen/potilaan tukeminen on tärkeää. (Mielenterveyshoitotyö 2017, 192.)  

Potilaan perheelle tulee antaa yksityiskohtaista ja asiantuntevaa tietoa potilaan tilasta. On myös hyvä kertoa suoraan, mikäli potilaan toipumisesta ei voida olla varmoja. Perheelle voi olla hyväksi tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin tulevaisuudesta ja hankkia tietoa, kuinka niistä päästään eteenpäin. Luottamus perheen, sairastuneen ja hoitohenkilökunnan välillä on ehdottoman tärkeää. Perheellä tulee olla varma olo siitä, että heidän omaisensa saa riittävän hyvää ja asianmukaista hoitoa, ja että heille informoidaan asioista rehellisesti. (Mielenterveyshoitotyö.)

Lähteet:

Mielenterveyden keskusliitto. Jos äiti tai isä sairastuu. http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/lapset-ja-nuoret/jos-aiti-tai-isa-sairastuu/
Hämäläinen, Kaisu – Kanerva, Anne – Kuhanen, Carita – Schubert, Carla – Seuri, Tarja. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Wright, Lorraine 1994. Nurses and Families. A Guide to Family Assessment and Intervention. F.A. Davis Company. Canada.