Kehityspsykologia
Psykososiaalinen kehitys kouluiässä
Kouluikään saakka lapsen minä, on
sidoksissa tilanteisiin. Persoonallisuus ei määräydy vielä ominaisuuksien tai
kykyjen mukaan vaan lapsi mukauttaa omaa minäkuvaa esimerkiksi omistamisen
kautta, ”minulla on polkupyörä, osaan luistella, voitan isin painissa”.
Realiteetti ja suhteellisuudentaju lisääntyvät koulun alkaessa, samoin kuin
monien muiden ominaisuuksien kehitys. (Vilkko-Riihelä, Laine 2010.)
 |
| https://www.google.fi/search?q=nuori+poika+piirretty&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiY446piZbWAhUjYpoKHeGHCB4Q_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=2x5nBiJErUgyFM: |
Kouluikään
mennessä lapselle on kehittynyt niin sanottu "koulukypsyys". Koulu
voi olla ensimmäinen paikka, jossa lapsen täytyy selvitä ilman vanhempansa
jatkuvaa neuvonantoa. Koulukypsyydellä tarkoitetaan kehittymistä omien
tunteiden säätelyssä, itsekontrollissa, sosiaalisissa taidoissa, pettymyksen
siedossa ja tilannetajussa. (Vilkko-Riihelä 2011.)
Kouluiässä
lapsi oppii pikkuhiljaa hillitsemään kiukunpuuskia ja raivareita ja pettymyksen
sieto paranee. Aina ei esimerkiksi voi istua sen kaverin vieressä, kenen
haluaisi. Lapsi oppii myös pohtimaan omia ajatuksia ja tunteita, jota kutsutaan
itsereflektioksi. (Vilkko-Riihelä 2011.)
Koko lapsen elinajan hänelle on
kerrottu mikä on oikein ja mikä väärin. Kouluiässä rajat kuitenkin selkiintyvät
ja aito häpeän ja syyllisyyden tunne, sekä empatiakyky vahvistuvat. Lapsi
pystyy esimerkiksi tuntemaan toisen ihmisen surun ja lohduttamaan häntä
aidosti. Koulutaipaleen alussa lapsi elää moraalikehityksessään kuitenkin
sääntöjen kautta. (Vilkko-Riihelä 2011.)
 |
| https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=school+kids&oq=school+kids&gs_l=psy-ab.3..0j0i30k1l3.2618.4714.0.5085.8.8.0.0.0.0.347.984.5j2j0j1.8.0....0...1.1.64.psy-ab..0.8.981...0i67k1.Cks0F-7aoA8#imgrc=mBrp6XcaRjlB0M: |
Kohlbergin teoria on mielestäni mielenkiintoinen ja (minulle
uusi) tapa ajatella lasten ajatuksia, joten teen siitä oman lyhyen kappaleensa.
Lawrence Kohlberg (1927-1987) kehitti moraalikehitystä kuvaavan teorian haastattelemalla
tiettyä poikaryhmää kouluiästä aikuisuuteen. (Nykyisin pienellä poikaporukalla
tehty tutkimus ei ehkä riittäisi koko kansaa kuvaavaksi tutkimukseksi, mutta
teoriaa ovat tukeneet mm. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori
Klaus Helkama.) Tutkimuksen perusajatuksena oli, että lapsen kognitiivinen
kehitys etenee tasoittain ja joka tasolla lapsen ajattelu tekee laadullisen
hyppäyksen. Kouluiän alkuvaiheessa lapsella on Kohlbergin teorian mukaan ns.
esisovinnaisen moraalin vaihe, jolloin perustana ovat oma näkökulma ja teon
välittömät seuraukset. Asioilla ei ole suhteellisuutta. Kouluiän loppupuolella
moraalipäätelmän perustana ovat yhteisön lait ja arvot, esim. ”Poliisia pitää
totella, niin on kunnon kansalainen.” (Sosiaalipsykologian peruskurssi,
Vilkko-Riihelä 2011.)
Kouluiässä mielen teoria ja
erilaisten roolien ottaminen kehittyvät. ”Minä olen isoveli ja koululainen,
joten minun täytyy osata käyttäytyä ja näyttää mallia pikkusisarelleni.” Lapsi
oppii virheistään ja osaa käyttää harkintakykyä erilaisissa päätöksen tekoa
vaativissa tilanteissa. Lapsi osaa myös hyödyntää muiden saamaa palautetta ja
harkitsee sen mukaan myös omia tekojaan. Kun palautetta aletaan ymmärtää, se edesauttaa
realistisen minäkuvan hahmottamista.
Pikkuhiljaa koulukavereiden
vaikutus omaan elämään lisääntyy ja perhe saattaa jäädä jopa näiden varjoon.
Harrastuksia, idoleita, tv-sarjoja, rallikuskeja yms. seurataan ja niistä
saadaan vaikutteita. Tytöt alkavat liikkua pareittain tai pienryhmissä.
Kouluiän alussa ystävyyssuhteet vaihtuvat nopeasti. Sosiaaliset taidot ovat
tärkeitä, sillä ystävälle ei voi tiuskaista samaan sävyyn kuin sisarukselle. Koululainen
oppii tulkitsemaan muiden tunteita ja tuntee empatiaa, myös viestintätaidot
kehittyvät. Hyväksytyksi tulemisen tärkeys korostuu, sillä vertailu
ystävyyssuhteiden kesken tai julkisuuden henkilöihin tulee mukaan kuvioihin. (Vilkko-Riihelä
2011, Suomen mielenterveysseura.)
Koulussa lapsi törmää myös
tilanteisiin, joissa hänen täytyy valita roolinsa. Esimerkiksi
koulukiusaamistilanteet, tukeeko lapsi kiusattua vai meneekö mukaan
kiusaamiseen, onko lapsi ulkopuolinen seuraaja vai hakeeko apua. (Vilkko-Riihelä 2011.)
 |
| https://www.google.fi/search?q=school+and+a+girl&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjAxp6PipbWAhXJK5oKHTNgDdwQ_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=NDCALbbeLNkvGM: |
Nuoren seksuaalinen kehitys (korvaava)
Kirjoitan tämän blogitekstin nyt
hyvin yleispätevästi, enkä puutu erilaisiin seksuaalisiin suuntautumisiin tai
tarpeisiin, avaa käsitteitä tai takerru tasa-arvoisuusjuttuihin. (Niitä asioita
pohdin parhaillaan toisella kurssilla J)
Seksuaalisuus kehittyy vaiheittain
lapsuudesta aikuisuuteen. Murrosiässä ihminen muuttuu niin fyysisesti, sosiaalisesti,
psyykkisesti kuin seksuaalisestikin. Puberteetin aikana nuoren seksuaalinen
minäkuva kehittyy ja seksuaalinen kiinnostus muita ihmisiä kohtaan herää. Seksuaalisuus
on monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa muun muassa seuraavat asiat:
-biologiset ja psykologiset seikat
-kulttuuri, uskonto, historia
-asenteet, asuinpaikka, eettisyys
Nuoruudessa seksuaalisuus on sekä kiihottavaa, että pelottavaa. Koti,
kaveripiiri ja media aiheuttavat erinäisiä paineita liittyen kehonkuvaan ja
ulkonäköön. Tuottaako oma keho iloa vai häpeää? Murrosiässä saavutetaan sukukypsyys,
luodaan parisuhteita ja seksuaalinen identiteetti voimistuu.
 |
| https://www.google.fi/search?q=bodytypes&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiT0NjPipbWAhUDDJoKHa_OAAAQ_AUICigB&biw=1366&bih=638#imgrc=xR9HcPLsh7_2PM: |
Murrosiän alussa
kaukorakkaudet ovat yleisiä. Ihastutaan julkisuuden henkilöihin ja
fantasiahahmoihin. Nämä ihastukset ovat turvalisia ja niitä voi hyödyntää omaan
kehoon tutustumisessa, esim. itsetyydytyksessä. Murrosiässä seurustelusuhteet
ovat yleensä lyhyitä ja kokeilumielisiä. Tyttöjen ja poikien välillä on
(yleistäen) eroja. Tytöt hakevat ihmissuhteista turvaa, läheisyyttä ja
romantiikkaa, kun taas pojat korostavat eroottisuutta ja seksuaalista
pystyvyyttä.
 |
| https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=flirting&oq=flirting&gs_l=psy-ab.3..0l3j0i30k1.5482.8321.0.8438.18.13.0.0.0.0.327.1347.6j4j0j1.11.0....0...1.1.64.psy-ab..8.9.1041.0..0i24k1.BEZWpwltd48#imgrc=t0C9DDwnnoWp7M: |
Psyykkisesti nuoruus ja erityisesti murrosiän vaihe on erittäin herkkää ja
haavoittuvaista aikaa. Siihen sisältyy paljon itsetunnon ja häpeän tunteita.
Varhain aloitettujen yhdyntöjen ja mielenterveyden häiriöiden välillä on
useiden tutkimusten mukaan havaittu yhteys. Masennusoireet ja itsetuhoinen
käyttäytyminen on yleisintä niillä 15-17 vuotiailla, jotka ovat aloittaneet
yhdynnän (etenkin tytöillä).
Seksuaalisuuden kokemiseen vaikuttaa omat ja ystävien kokemiset.
Seksuaalisuus kypsyy vastuun, läheisyyden, intohimon ja sitoutumisen kautta.
(Koko teksti yhdistelty seuraavista lähteistä: THL, Vilkko-Riihelä 2011, Väestöliitto.)
Lähteet:
THL. Nuoret ja seksuaalisuus. https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/terveyden-edistaminen-eri-toimialoilla/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa-koulutuksessa/seksuaaliterveys/nuoret-ja-seksuaalisuus
Väestöliitto. Tietoa seksuaalisuudesta.
http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta/
Vilkko-Riihelä, Anneli 2011.
Psykologia. WSOYpro Oy. Helsinki
Vilkko-Riihelä, Anneli – Laine,
Vesa 2010. Mielen maailma. Persoonallisuus ja mielenterveys. WSOYpro Oy.
Helsinki.
Suomen mielenterveysseura.
Kouluikäinen etenee kohti itsenäistymistä. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunnetaidot/kouluik%C3%A4inen-etenee-kohti-itsen%C3%A4istymist%C3%A4
Sosiaalipsykologian peruskurssi.
TYT avoin yliopisto. https://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiaalipsykologia/kohlberg.html
Kommentit
Lähetä kommentti