Kriisipsykologia

Kriisipsykologia

Kriisi tarkoittaa elämässä tapahtuvaa vaikeaa tilannetta, josta ihminen ei osaa heti raivata tietään eteenpäin. Kriisin aiheuttaa jokin yllättävä tapahtuma tai erityisen traumaattinen kokemus. Usein kriisitilanteeseen ei voi mitenkään varautua. Kriisin aiheuttavia tilanteita ovat esimerkiksi läheisen/ystävän/lemmikin kuolema, terveydentilan romahtaminen tai avioero. Kaikille edellämainitut eivät aiheuta kriisiä, vaan he pystyvät jatkamaan surusta huolimatta normaalia elämää. Kriisit jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään; elämän kriisi, äkillinen kriisi ja kehityskriisi. (Mielenterveysseura, Mielenterveystalo.)

TÄMMÖSIÄ TULEE KUN GOOGLETTAA CHRISES, tajusin sit että se kirjotetaanki vähän eri tavalla.... Ei huano!

https://www.google.fi/search?biw=1366&bih=638&tbm=isch&sa=1&q=chrises&oq=chrises&gs_l=psy-ab.3..0i13k1l4.72451.79481.0.80680.13.11.0.0.0.0.142.984.4j5.9.0....0...1.1.64.psy-ab..4.8.846.0..0j0i67k1j0i19k1.p7ArkuPkhhc#imgrc=8CB9GyAReZTVvM:

Kriisin vaiheet:

1.     Sokkivaihe

Heti kriisin tapahduttua ihminen menee usein sokkitilaan. Tapahtunutta ei ymmärretä tai pystytä käsittämään. Joskus kriisin kokija saattaa jopa kieltää tapahtuneen. Muita ihmisiä saattaa ihmetyttää henkilön rauhallisuus ja tunteettomuus, mutta se on osalla ihmisistä aivan normaali sokkivaiheen reaktio. Tapahtunut käsitetään ja koetaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Joillakin sokkivaihe taas purkautuu vahvana raivon ja surun/itkemisen tunteina. Sokkivaiheessa vaihtelee usein levottomuuden ja lamaantumisen tunteet.  

2.     Reaktiovaihe

Seuraava tunteiden käsittelyvaihe on tapahtuneen ymmärtäminen. Tapahtuma hyväksytään (ei aina) ja tunteiden purkaus on valtava. Tuska ja sureminen ovat vahvasti läsnä henkilön kaikessa tekemisessä. Keho reagoi kriisiin myös fyysisesti (esim. vapina, huimaus, sydämen tykytys, univaikeudet ja päänsärky). Itku, levottomuus ja pelokkuus sekä raivo ovat ominaisia tähän kriisivaiheeseen.

3.  Työstämisvaihe

Kriisin työstäminen on erittäin raskas prosessi ja henkilö saattaa tuntea olonsa voimattomaksi ja väsyneeksi. Eristäytyminen, ärtyisyys, ikävä ja kaipaus, sekä viha ja katkeruus kuuluvat oleellisesti tähän kriisin vaiheeseen. Myös itsensä tai muiden syyllistäminen ja pelko saattavat olla vahvasti läsnä. Aiheesta keskusteleminen (välillä uudelleen ja uudelleen) voi olla hyvinkin hyödyllistä ja empaattinen kuuntelija, jolla on oikeasti aikaa, on korvaamaton tuki. Tukihenkilö voi olla ystävä, omainen, ammattihenkilö tai ohikulkija. Tärkeää on kuitenkin, että kriisiä käsittelevä saisi mahdollisimman paljon toivoa ylläpitävää tukea.

4.     Uudelleen suuntautumisen vaihe

Kriisistä jää ikuinen muisto, tai jopa lovi ihmisen elämään. Surutyö on usein pitkä. Työstämisvaiheen jälkeen usko ja luottamus elämään alkavat pikkuhiljaa palaamaan. Henkilö tarvitsee edelleen vahvaa rohkaisua, tukea ja uskoa muilta ihmisiltä. Tapahtumat jäävät jossakin vaiheessa muistoiksi ja osaksi menneisyyttä. 

(Suomen mielenterveysseura, Mielenteveystalo)

Joskus kriisin aiheuttama tuska on liian voimakas ja kriisi ei etene. Tällöin selviytymiseen tarvitaan ulkopuolista ammattiapua. Apua on tarjolla esimerkiksi useista kriisipuhelimista. 

https://www.google.fi/search?tbm=isch&q=crisis&spell=1&sa=X&ved=0ahUKEwjcx8-M3JPWAhWhHJoKHYdfAn4QBQghKAA&biw=1366&bih=638&dpr=1#imgrc=KKdUYJHbE3b_aM:

Tässä linkkejä:

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-apua-el%C3%A4m%C3%A4n-kriiseihin

http://www.soita.me/palvelut

https://www.naistenlinja.fi/?gclid=Cj0KCQjw3MPNBRDjARIsAOYU6x-7HCJC6_GIewr6dCvJpAkRcoctylXJPmVMPBHhPtv3_hOq4n5Jvw4aAmBVEALw_wcB

Tapauksessa, jossa henkilön koetaan tarvitsevan ammattiapua, hoitohenkilökunta voi tehdä ensin kriisi-intervention eli psyykkisessä kriisissä olevan tilanteeseen puuttumien (Duodecim).

Kriisi-inventaario taasen auttaa ihmistä saamaan kiinni omasta elämästään. Siinä käydään läpi henkilön tämänhetkinen elämäntilanne ja miten kriisi on vaikuttanut siihen, sekä millä keinoin elämässä pyritään pääsemään eteenpäin.

Kriisi-intervention vaiheet (Lista kopioitu Mielenterveyshoitotyö kirjasta):

-kriisin tunnistaminen

-potilaan tilanteen arviointi (potilaalta itseltään)

-potilaan tilateen arviointi (läheisiltä saadun tiedon mukaan)

-konsultointi potilaan tilanteesta moniammatillisessa työryhmässä

-päättely kriisin aiheuttamista muutoksista elämään

-kriisin hoitosuunnitelma

-interventio eli kriisin hoito

-hoidon vaikutusten arviointi

Kriisiterapiassa on kyse lyhyehköstä vakavan kriisitilanteen tai yllättävän trauman kohdanneen ihmisen kohtaamisesta, jossa ammattiauttajat antavat neuvontaa esimerkiksi erilaisten kuntoutuskurssien muodossa. (Hoitonetti.)

Lähteet:
Suomen mielenterveysseura. Kriisistä selviytymiseen. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/nuorten-kriisit/kriisist%C3%A4-selviytymiseen
Hoitonetti. Kriisiterapia. http://www.hoitonetti.fi/hoidot/kriisiterapia/
MIelenterveystalo. Kuinka selviydyn? https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/mielenterveyden_vahvistaminen/Pages/kuinka_selviydyn.aspx
Suomen mielenterveysseura. Shokista uuteen alkuun. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/kriisit/shokista-uuteen-alkuun